Noin kaksi vuotta sitten lähti
linja-auto syksyisestä Jyväskylästä kohti Helsinki- Vantaan lentoasemaa, josta
matka jatkui lentäen sateiselle Heathrown- lentokentälle Lontooseen. Sieltä
matka jatkui vielä yön yli Etelä- Afrikan Johannesburgiin, jonka yllä näin
ensimmäisen kerran Afrikan upean auringonnousun. Johannesburgista matka jatkui
Malawiin, jossa asuin melkein viisi kuukautta aikavälillä 3.10.2012- 20.2.2013.
Tuolloin matkasin Malawiin yhdessä ystäväni kanssa vaihto- opiskelemaan
Chancellor Collegeen, University of Malawiin. Kyseinen vaihto oli osa North-
South- South- ohjelmaa (Malawi- ajan blogini: http://exchangeperiodinmalawi.blogspot.fi/) Ei voi kuin vain pyöritellä päätään siihen
liittyen miten nopeasti aika menee ja elämä kulkee eteenpäin. Tuntuu kuin
Malawin matkastani olisi jo ikuisuus aikaa mutta silti muistan hyvin elävästi
kaiken mitä kyseisellä ajanjaksolla tapahtui. Kyseinen matka oli yksi hienoimmista
kokemuksista elämässäni. Sain myös suoritettua kyseisen matkan aikana
sosiologiasta sivuainekokonaisuuden. Se vaihto- opiskeluhan oli matkan
päätarkoitus, mutta pääosin uusi maa ja sen ihmeellinen kulttuuri veivät
mukanaan. Matka tarjosi hyviä muistoja ja ennen kaikkea realistisen käsityksen Afrikan
mantereen elämästä, vallitsevasta köyhyydestä sekä kulttuurisista eroista.
Matka konkreettisesti kartalla; pohjolasta maapallon toiselle puolen
(karttakuvan
lähde: http://www.maailmankartta.fi/, muokkaukset by Sini Ylimartimo)
Nyt on kuitenkin jälleen uuden
seikkailun aika Afrikan mantereella. Tällä kertaa matkasta tulee entistä
jännittävämpi, mutta myös virallisempi. Selvennän siis seuraavaksi sen mikä on
matkani kohde, päätarkoitus ja odotukseni. Huomenna siis starttaa lentokone kohti
Etelä- Afrikan kansainvälisintä metropolia eli Johannesburgia. Tässä yhteydessä
voisin kertoa hieman faktatietoa Etelä- Afrikan tasavallasta, sen kulttuurista ja
tulevasta kotikaupungistani. Etelä-
Afrikan väestöä kutsutaan maailmalla yleisesti termillä Rainbow Nation eli sateenkaarikansa. Tämä termi viittaa Etelä-
Afrikan monimuotoiseen väestöjakaumaan eri ihmisrotujen, uskontojen ja
identiteettien kesken. Väestöluku kyseisessä maassa on tällä hetkellä noin 44
miljoonaa ja suurin osa prosentuaalisesti väestöstä on mustia afrikkalaisia.
Loput kymmenen prosenttia ovat valkoihoisia ja värillisiä (coloured eli valkoisten siirtolaisten ja mustan afrikkalaisväestön
jälkeläiset). Etelä- Afrikassa on myös pienehkö vähemmistö mm. aasialaisia,
intialaisia sekä muslimeja. Kulttuurien tutkijana en tosin haluaisi käyttää
ihmisistä käsitettä rotu, koska nykyaikana se on liian kärjistetty käsite sekä
rasistiseen kielenkäyttöön viittaava.
itseäni kuitenkin Etelä- Afrikan väestössä kiehtoo myös etniset heimot
joista nykyajan etelä- afrikkalaiset ovat periytyneet. Suurin heimo/etninen
ryhmä ovat zulut, toisena xhosat. Etelä- Afrikassa asuu myös eri naapurimaiden
etnisten heimojen jäseniä mm. tswanat (Botswanasta), swazit (Swazimaasta) ja
eteläsothot (Lesothosta). Suurin osa näistä ryhmittymistä asuvat etnisillä
osittaisen itsehallinnon saaneilla mustien alueilla (kutsutaan nimellä homeland). Tosin nykyajan globalisaation
ja maailman kehittymisen myötä etenkin etnisten ryhmien nuorin sukupolvi on
muuttanut töiden/opiskeluiden perässä kaupunkialueille. Etelä- Afrikka on niin
väestöltään ja kulttuuriltaan hyvin kiehtovan monipuolinen maa, mutta myös
kielellisesti. Viralliset pääkielet ovat englanti ja afrikaans. Englannin
puhujat pääkielenään polveutuvat valkoisista eurooppalaisista, jotka muuttivat
Etelä- Afrikkaan 1820- luvun aikana. Afrikaansin puhujat eli afrikandit polveutuvat taas maan
alkuperäisistä hollantilaisista siirtolaisista eli buureista. Suurin osa maan väestöstä on uskonnoltaan kristittyjä,
mutta maassa on myös anglikaaniseen ja reformoituun hollantilaiseen kirkkoon
kuuluvia. Maassa on kuitenkin myös huomattava määrä esim. hinduja ja muslimeja
sekä pieni vähemmistö juutalaisia. Poliittisesti Etelä- Afrikka jakaantuu
valtakunnalliseen paikallis- ja provinssitason hallintoihin. Parlamentin
pääkokoontumiset ovat Kapkaupungissa, kun taas valtiohallinnon ministeriön
kokoontumiset Pretoriassa. Parlamentti koostuu kansalliskokouksesta ja
kansallisneuvostosta. Valtapuolueena tällä hetkellä toimii ANC (African National Congress), joka äänestettiin voitokkaimmaksi
maan viimeisimmissä vaaleissa.
Vielä palatakseni hetkeksi Etelä-
Afrikan värikkääseen, mutta myös hyvin veriseen historiaan mm. buurisotien ja
apartheidin ajan vaikutuksen vuoksi. Apartheid tarkoittaa suomennettuna
rotuerottelua, joka tuli voimaan 1950- luvun puolivälin paikkeilla Etelä-
Afrikan tasavaltaan. Rotuerotteluoppien
mukaan maan musta kansa ja värilliset olivat alempaa luokkaa
yhteiskunnassa verrattuna valkoihoisiin. Heille ei taattu samoja oikeuksia kuin
valkoihoisille. Rotuerotteluoppi alkoi hajota 1990- luvulle tultaessa ja
lopullisesti se päättyi v. 1994 huhtikuussa, kun Etelä- Afrikan vapaissa
vaaleissa ANC sai voiton itselleen Nelson Mandelan johdolla. (Lähde: Näe ja koe Etelä-Afrikka (2010) suom. Ilkka Rekiaro, kustannusosakeyhtiö
Tammi)
Tuleva oppaani reissun aikana Lonely Planet: South Africa, Lesotho & Swaziland (2012)
Tulen kirjoittelemaan vielä enemmän
Etelä-Afrikan historiasta, apartheidin ajasta ja muista kulttuurisista eroista
blogini etenemisen aikana. Nyt kuitenkin kerron hieman taustatietoa itse
Johannesburgista jossa tulen viettämään suurimman osan ajastani harjoitteluni
puitteissa. Johannesburg on yli 4,4 miljoonan asukkaan asuttama kaupunki Etelä-
Afrikan pohjoisemmassa osassa, Gauteng- nimisessä provinssissa. Paikalliset
kutsuvat Johannesburgia lempinimillä Joburg tai Jozi. Johannesburg on tunnettua
kautta aikojen kullan luvattuna kaupunkina, kun vuonna 1886 malminetsijät
tekivät merkittävän kultalöydön nykyisen tunnettavalta Witwatersrand- nimiseltä
alueelta. Vuodesta 1886 lähtien alkoi Etelä-Afrikan kultakausi, kun tuhannet
kullankaivajat ympäri maailmaa matkustivat mahdollisten rikkauksien perässä
eteläisimpään Afrikkaan.
Johannesburg (http://www.packyourbags.com/holidays/south-africa/johannesburg)
Sanotaanko, että itsessään
kaupunkina Johannesburg kiehtoo minua. Olen tähän mennessä kuullut kyseisestä
paikasta todella eriäviä mielipiteitä kavereilta ja tuttavilta, jotka ovat
siellä vierailleet/asuneet. Tilanne kaupungin hyvän ja huonon imagon välillä on
nyt ns. fifty-fifty eli en tiedä oikein mitä pitäisi ajatella. Useimmilla ns.
maailman vaarallisimmat kaupungit- listoilla Johannesburg pitää kärkisijaa
epäystävällisyytensä sekä vaarallisuutensa vuoksi. Uskon kuitenkin, että
Johannesburg on sellainen kaupunki joka tulee itse kokea eikä vain tuudittautua
muiden mielipiteisiin tai tilastojen varaan. Itselläni varmasti vaikuttaa
vahvasti se, että olen aiemmin asunut kehitysmaassa ja vielä Afrikassa, joten
oletan sopeutumisen olevan ”pehmeä”. Huvittavaa, että useissa
matkailuesitteissä ja nettisivuilla kerrotaan kaikki ne upeimmat sekä
hohtavimmat puolet Johannesburgista. Täytyy muistaa, että kyseisessä
kaupungissa on myös paljon äärimmäistä köyhyyttä, kukoistavaa eriarvoisuutta
ja rikollisuutta jota vastaan
paikalliset viranomaiset taistelevat joka päivä. Unohtamatta pientä korruptiota
tietenkään. Toisaalta on ymmärrettävää, että erilaisista matkakohteista
halutaan luoda turisteille mahdollisimman aurinkoinen ja positiivinen kuva
sysäämällä syrjään kaikki ne negatiiviset osaset.(http://www.joburgtourism.com/tourist-information)
Etelä- Afrikan provinssit ja suurimmat kaupungit
kartalla
(http://www.sa-venues.com/maps/south-africa-provinces.htm)
Tulevan Etelä-
Afrikan matkani päätarkoitus on maisterivaiheen työharjoittelu. Sain tänä
keväänä tiedon, että olen päässyt jatkamaan opintojani kansalaisyhteiskunnan-
maisteriohjelmassa, joka on juuri opintojani ajatellen sopiva. Kyseinen
maisteriohjelma keskittyy mm. kurssiteemoiltaan kansalaisyhteiskunnalliseen
vaikuttamiseen, vapaaehtoistyöhön, sosiaalityöhön ja järjestökentälle.
Johannesburgissa suuntaan tekemään harjoitteluani Etelä- Afrikan ihmisoikeus
instituuttiin eng. Human Rights Institue of South Africa (HURISA, http://www.hurisa.org.za/) Human Rights
Institute of South Africa on ns. yhdistys, joka tekee yhteistyötä pienempien
NGO- järjestöjen kanssa (kansalaisyhteiskunnan tasolla toimivat järjestöt).
Muistan elävästi sen miten yllättynyt olin, kun sain kuulla saaneeni paikan
HURISA:sta. Hain viime vuoden syksyllä 2013 aktiivisesti työharjoittelupaikkoja
ulkomailta ja lähettelin kymmeniä sähköposteja erilaisiin
kehitysyhteistyöjärjestöihin. Sain myös hyväksyvän vastauksen mennä harjoitteluun
CIMO:n kautta Brasiliassa sijaitsevaan NGO- järjestöön, mutta en vastaanottanut
kyseisestä paikkaa. Etelä- Afrikka oli minulle koko hakuprosessin ajan se
ykkösvaihtoehto, joten pidin oman pääni ja jatkoin ahkerasti etsimistä. Sain
yllättävän sähköpostin helmikuun 2014 alkupuolella, kun sairastin kotona ikävää
mononukleoosi- nimistä tautia. Sähköposti oli HURISA:lta ja he ilmoittivat
valinneeni minut harjoittelijakseen. Olin todella iloisesti yllättynyt ja en
malttanut ajatella sitä miten hieno reissu olisi taas tiedossa. Pidin kutienkin
tapani mukaisesti yllä matalaa profiilia enkä sen kummemmin intoilut
läheisilleni paikasta. Nyt kuitenkin olen jo iloisena kertonut useimmille
läheisilleni sekä kavereilleni matkastani. Nöyrä asenne ja jalat maassa- fiiliksellä
kuitenkin eteenpäin niin kuin aina.
Vielä
mainitakseni työharjoittelustani, että tulisin keskittämään osaamisen naisjärjestöihin,
jotka työskentelevät mm. naisten oikeuksien, seksuaalivähemmistöjen ja
sukupuolikysymysten parissa.
Kyseinen "jätekasa" on pyörinyt kotinurkissani jo parisen viikkoa, mutta vihdoin on tavarat saatu järjestykseen.
Nyt on käyty
läpi reissuun lähtijän check- lista ja työlään viikon ajan yritetty saada 75L
rinkka järkevästi pakattua (vaati paljon tuskan hikeä ja älyllisiä ratkaisuja).
Matkavaluutta on mukana sekä samoin
lentoliput, passi, viisumi, työlupa ja kaikki tärkeät dokumentit.
Huomisaamuna bussilla kohti Helsinki- Vantaata, sieltä Istanbuliin sekä kohti
lopullista päämäärää Johannesburgia. Apua, tosi jännittävää, ensimmäistä kertaa
yksin matkaan. Täytyy vain tsempata itseänsä (niitä kannustuksia on onneksi
saatu jo paljon läheisiltä sekä ystäviltä) ja ennen kaikkea luottaa itseensä.
Asiat tulevat varmasti järjestymään tapansa mukaan ja arkielämä lähtee
rullaamaan eteenpäin omaa tahtiaan. Sopeutuminen on hyvin pitkälle kiinni omasta
asenteesta sekä aidosta kiinnostuksesta tutustua kulttuuriin.
Tervetuloa
seuraamaan seikkailuani Etelä-Afrikassa ja kommentit blogiini ovat
tervetulleita. Lupaan pitää Suomen lipun korkealla sekä kertoa kaikkea hyvää upeasta kotimaastani. Nyt pitää vielä siivota kämppä
lähtökuntoon ja kohta mennään, täältä tullaan maailma!
”Hi everyone,
It is time to a new adventure, I’m on my way to Africa again but this
time to Southern part. First of all, let me introduce myself and tell the main
purpose of my trip to South Africa. My name is Sini Marika and I am a fifth year Master student from University of
Jyväskylä, Finland. Originally I’m from Southern Lapland, from very small
municipality calls Kuivaniemi. I lived over 19 years there but finally after I
finished upper secondary school I packed my stuffs and moved to Middle Finland.
Ok, not too radically changes, of course I try to visit quite often at my birth
place and spend time with my family. But now I really need my own time and I
want to face this big world by myself. Now I will tell little bit more about my
studies. My major is ethnology and minors are social sciences and development
studies. I started my studies in autumn 2010 and since there has happened so
many things during this four years. I have tried to focus all my power and
knowledge to development studies because it is the most interesting issue in my
life. I have a dream that one day in the future I could work in some international
development co-operation organization, of course the position of director is
the main goal but let’s see if I have enough strength to do e.g. management
studies. But I think now it is the time to tell the main issues concerning my
trip to SA. I’m heading to Johannesburg which is the most biggest and populous
city in South Africa. Ok, I have also heard lot of bad stories about Joburg
(that is the name what locals are using)and read lot of articles about it.
There’s all the time happening something e.g. robberies, rapes, accidents and
so on. Well, of course it is very understandable reason because there are over
4 million habitants in Joburg and all over 50 million habitants in Republic of
South Africa. It is lot of people when I compare those numbers to Finland. We
have only about 5,4 million habitants in hole country so little girl is going
to BIG place, so exciting but at the same time little bit scary! At least I am
very pleasant because this is not my first time in Africa, during October 2012-
February 2013 I lived almost five months in Malawi with one of my good friends.
We were as exchange students in Chancellor College, University of Malawi. That
trip was my first experience in Africa and I have lot of good memories from
there, I also visited in Addis Ababa, Ethiopia where I took a part to urban settlements/slum
research- intensive course. So I am not so “newbie” when is question about the
life in development countries. Well, of course we can say that South Africa is
not development country anymore as it was over 20 years ago (during the
time of apartheid) In this blog I’m going to tell more about cultural
differences, everyday life situations and all interesting things what will
happen to me while staying in SA.
However, after my South African trip I’m going to continue my studies in
Civil Society Master program in University of Jyväskylä. Actually, I have also
plans to collect some data for my Master thesis, the topic of my thesis “Social
and cultural differences between women’s organizations in Finland and South
Africa”. Master thesis is going to be a big research but not the first one. In
2012 I did my Bachelor degree thesis from the topic “Voluntary work in Latin
America”. Master thesis is going to be vast and professional research so I try to collect most of the data
by doing interviews. Ethnological and anthropological researches are best known
as researche fields which uses interviews as the most important data. But let’s see how things are
going in SA, maybe I get reliable data to my thesis or maybe not but at least I
try to do my best. Now I could share little bit information about my internship
place in Johannesburg, I didn’t mention in the beginning that the main goal of my trip is to do my
internship (which takes about three months) in HURISA (Human Rights Institute
of South Africa, http://www.hurisa.org.za/) and there I hope that I could
concentrate to e.g. women’s rights, gender questions and women’s organizations.
But let’s see, I don’t want to make any big plans, I just go step by step and
see how things are going there after I have arrived.
By the way this is my first travel to abroad alone so I
really hope that everything goes well, especially the flight to Joburg (it is
every time little bit frightening travel
by plane) I try to write summary in English from every blog posts because last time when
I wrote a blog from Malawi I noticed that there were lot of readers from abroad
(and I wrote it in Finnish, that’s too bad, hah) But now I promise to write
something in English so all the readers are able to follow my adventure in a
wonderful South Africa. I will also post lot of pictures and maybe some other
materials (music, videos) so you can get a overall experience of my life in
there.
Ok, there’s coming more info of South Africa, Johannesburg, HURISA and
all this stuff when I’m there so sorry for this very long post, all comments
are also welcome, I really appreciate to receive positive (or even negative)
and critical comments. Keep up reading and
enjoy my adventures,Thanks!”
(and the name of my blog is “ Siyakubonana” (in Xhosa) and it means “See
you” in English)
Best,
~Sini~
